En kuollaksenikaan muista, milloin aloitin bodycombatissa käymisen - siitä voi olla esim. reilu vuosi. En myöskään muista, kuinka monta eri ohjelmaa olen nähnyt, muutaman ainakin. Asia, jonka kuitenkin muistan, on se, että lihaskuntobiisit ovat vaikeutuneet kerta kerralta. On siellä varmaan ollut välissä joitakin peruspunnerrusjuttuja, mutta pääasiassa sääntö tuntuu olevan se, että jokaisen ohjelman lihaskunnosta tehdään edellistä hirveämpi.
En edes tiedä, kuka/ketkä ohjelmat suunnittelee. Voin silti nähdä silmissäni ja kuulla korvissani koreografin ajatuksenjuoksun: No siis eka laitetaan lämppäriin semmosta peruskauraa. Tiäksä, semmosta että se jumppari miettii, että onpas jotenkin paluu juurille ja että tännehän vois pyytää seuraavaks vaikka jonkun kaverin joka ei oo ennen käyny. Kun on yksinkertasen tuntusta ja silleen, ja tuntuu hyvältä kun miettii, että uusistakin ohjelmista saa nykyään hyvin kiinni kun ei taida olla enää paljon sellasia combatjuttuja, joita ei ois koskaan tehny. Noni. Sit ku se on tuudittautunu siihen hyvänolontunteeseen, niin laitetaan se ns. jalkabiisissä tekeen askelkyykkyhyppyjä. Nopeesti. Oppiipahan jotain. Ja sitten, SITTEN kun se on siitä selvinny ja aattelee että pahimman on pakko olla jo ohi, ni laitetaan lihaskuntobiisiin hip escapeja. Eikö vaan? Joo! Hahahahahhahhahahahhahaha.
Bodycombat 59 on siis koeajettu. Saa nähdä, milloin hip escape alkaa sujua ilman, että näytän kävelemään opettelevalta kirahvilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti